Uutiset

Torstai, Syyskuu 9, 2010

Käyttäjävirhe tiedonmenetysten yleisin syy

Ibasin emoyhtiö Kroll Ontrack on julkaissut kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan 40 prosenttia tietoteknologian käyttäjistä kotona ja yrityksissä uskoo käyttäjävirheiden olevan tiedonmenetysten tärkein syy. Ibasin mukaan yleisin syy korjaamattomiin tiedonmenetyksiin on kuitenkin asiantuntematon, omatoiminen tiedonpalautuksen yrittäminen.

Tutkimukseen osallistui yli 2000 vastaajaa 17 maasta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa sekä Australiassa. Osallistuja pyydettiin kertomaan, miten heidän viimeisin tiedonmenetyksensä oli tapahtunut. Peräti 40 prosenttia vastaajista kertoi näkemyksenään, että syynä oli inhimillinen erehdys, kun taas 29 prosenttia syytti ongelmista laitteita tai järjestelmää.

Pohjoismaissa syytetään laitteita – usein turhaan

Ibas toimii kaikissa Pohjoismaissa ja saa vuosittain yhteydenottoja lähes 3600 yksityishenkilöltä, jotka ovat yleensä menettäneet digitaalisia valokuvia tai musiikkia. Lisäksi selvitysten perusteella joka toisessa yrityksessä tapahtuu tiedonmenetykseen johtava tapahtuma joka toinen vuosi. Pohjoismaissa ilmoitetuista ongelmatapauksista 23 prosentissa syytetään inhimillisiä virheitä, kuten tiedostojen päällekirjoittamista tai niiden tuhoamista vahingossa. 77 prosentissa syyksi nähtiin laitteiden fyysinen vikaantuminen kuten kiintolevyn iskuvaurio, lukuongelma, mekaaninen tai elektroninen vika. Selvitysten mukaan näistä vahingoista peräti 30 prosenttia johtui itse asiassa tietokoneiden sekä ulkoisten kiintolevyjen saamista kolhuista huolimattoman käsittelyn seurauksena. Näin inhimillisten vahinkojen osuus tietojen menetyksistä nouseekin noin puoleen kaikista tapauksista.

Miten tietoja menetetään?

Inhimillisten vahinkojen estäminen on vaikeaa. Virheet tai vahingot eivät kuitenkaan ole tärkein lopullisen tiedonmenetyksen syy. Ibasin tutkimusten mukaan joka neljännessä yrityksessä IT-osasto on yrittänyt omatoimisesti palauttaa rikkoutuneelle tallennusvälineelle talletettua tietoa – ja epäonnistunut. Yli 26 prosentissa tällaisista tapauksista talletettu tieto on tuhoutunut lopullisesti.

- IT-asiantuntijoita löytyy yrityksistä ja monesta kodistakin, mutta tiedonpalautus vaatii erikoisosaamista ja erikoistyökaluja. Jos tiedonpalautuksen edellyttämät toimenpiteet eivät ole sataprosenttisesti hallussa, ei missään tapauksessa pidä kokeilla ongelmanratkaisua omatoimisesti. Siitä seuraa usein lisää, entistä vakavampia ongelmia. Ibas pystyy palauttamaan tiedot keskimäärin yli 80 prosentissa tiedonmenetyksistä, mutta tapauksissa, joissa tiedonpalautusta on ensin yritetty itse, syyt palautuksen epäonnistumiseen tuplaantuvat, kertoo Jyri Pohja, Ibas Kroll Ontrack Oy:n toimitusjohtaja.

Kuinka välttää lisätuhot kiintolevyn rikkouduttua?

Kun vahinko on tapahtunut, on tärkeää noudattaa tiettyjä sääntöjä talletettujen tietojen pelastamiseksi. Alla on Ibasin suosittama tarkastuslista, jonka avulla vahingot voidaan minimoida kiintolevyn rikkoutuessa:

# Lopeta laitteen käyttö välittömästi

– Lopeta työskentely ja sammuta laite lisätuhojen välttämiseksi.

# Älä kirjoita mitään kiintolevylle

– Älä tallenna tietoa tai asenna mitään ohjelmia kiintolevylle, jolta haluat tietoa palautettavan. Päällekirjoitettua tietoa ei voi pelastaa!

# Looginen vai fyysinen vaurio?

– Onko tietovaurion syynä järjestelmävirhe, ohjelmistovirhe, kiintolevyn fyysinen rikkoutuminen vai onko kiintolevy joutunut alttiiksi kosteudelle tai kuumuudelle? Olipa syy mikä tahansa, sammuta laitteesta aina virta, käsittele levyä varoen ja ota yhteys asiantuntijaan.

# Mieti, kuinka arvokasta menetetty tieto on

- Mieti tarkkaan, mikä kiintolevylle tallennetun tiedon todellinen arvo on. Tarkista, löytyykö tieto mahdollisesti joltakin toiselta tallennusvälineeltä, varmuuskopiosta jne. Harkitse, kuinka nopeasti kyseistä tietoa tarvitaan. Näiden kysymysten avulla voit päättää, onko syytä ottaa yhteyttä tiedonpalautuksen asiantuntijaan.