Tallennusteknologioita vertaillaan usein kustannusten, nopeuden ja kapasiteetin suhteen. Tällä kertaa vertailemme tallennusteknologioita niiden eliniän näkökulmasta.

Mekaaniset viat

Aluksi on todettava, että levyaseman elinikää on mahdoton ennustaa, sillä lämpötila, ilmankosteus, säilytysolosuhteet, käyttöolosuhteet ja varomaton käsittely vaikuttavat siihen oleellisesti. Teimme tilaston kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä tekemistämme 2.000 kiintolevytoimeksiannosta. Niistä 30 %:ssa vian aiheutti tallennusvälineen fyysinen vaurioituminen.

Perinteinen kiintolevy on sähkömagneettinen laite, jonka liikkuvat osat tekevät siitä erityisen alttiin iskuille ja pudotuksille. Markkinoilla on kuitenkin paljon levyasemia, jotka on valmistettu kestämään kuljetusta ja kovempaa käyttöä. Myös kiintolevyjen luku- ja kirjoituspäät kestävät iskuja aiempaa paremmin ja kiintolevyjen ns. vapaan pudotuksen anturit ovat auttaneet pienentämään tiedoille aiheutuvia pudotusvaurioita.

SSD:n sanotaan olevan kiintolevyä vankkarakenteisempi, koska siinä ei ole liikkuvia osia. SSD-levyissä tietojen menettämisen yleisempiä syitä ovat luonnollisesti erilaiset elektroniikkaviat ja muistipiirien kuluminen kuin fyysiset vauriot.

Mitä tapahtuu, kun levyt varastoidaan?

Vaikka usein toisin väitetään, kiintolevy ei säily ikuisesti edes täydellisissä säilytysolosuhteissa. Tiedot pirstaloituvat ajan myötä, kun magneettiset hiukkaset vaihtavat napaisuuttaan ja aiheuttavat ns. bittivirheitä. Kiintolevy säilyy tosin NAND-muistilla varustettua SSD:tä pidempään, riippuen käytetyn muistin tyypistä. Lähtökohtaisesti tiedot säilyvät SSD:llä ilman ulkoista virransyöttöä 10 vuotta, mutta TLC-muistipiirejä (Triple Level Cell) käyttävissä SSD-levyissä tiedot saattavat haihtua jo joidenkin kuukausien jälkeen.

NAND-muisti kuluu käytössä

On yleisesti tiedossa, että NAND-muistin kirjoitusoperaatiot kuluttavat SSD:n muistisoluja.

Laadukkaissa SSD-levyissä on virkistystoiminto satunnaisesti käytetyille muistisoluille. Osa muistiavaruudesta on varattu laiteohjelmistolle, jota luetaan aina laitteen käynnistyksen yhteydessä. Joitain toisia muistialueita ei käytetä yhtä säännöllisesti. Vaikkakin valmistajat ovat kehittäneet laiteohjelmistoa varten kestävämpiä muistiteknologioita, voi SSD-levy lakata toimimasta laiteohjelmiston ”bittivirheiden” määrän kasvaessa liian suureksi.

Entä kiintolevyt?

Kiintolevyissä tätä ongelmaa ei esiinny. Olemme työskennelleet kiintolevyjen parissa alusta asti ja käynnistelemme jopa 30 vuoden ikäisiä kiintolevyjä ongelmitta.

Säilytysolosuhteet

Normaalikäytössä olevat kannettavat ja muut mobiililaitteet eivät vaadi kummempia olosuhteita. Toisin on asian laita jatkuvassa kuormituksessa olevissa palvelimissa ja suurissa tallennusjärjestelmissä, joissa ulkoiset tekijät vaikuttavat olennaisesti suorituskykyyn. Kosteus voi aiheuttaa hapettumista ja metallien korroosiota, mikä on molempien levytyyppien pahin vihollinen. Liian korkea lämpötila on haitallisempi SSD-levyille kuin kiintolevyille.

Onko aihetta huoleen?

Mitä todennäköisemmin sinulla ei ole suurempaa hätää jos tietokoneesi on tavallisessa arkikäytössä. Meillä on tapana sanoa, että on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat kokeneet tietojen menetyksen ja niitä, jotka tulevat sen vielä kohtaamaan. Laitteiden huolellinen käsittely ja tietojen varmuuskopiointi ovat parhaita keinoja vahinkoja vastaan. Mobiililaitteet ovat herkempiä erilaisille iskuille, kolhaisuille ja pudotuksille.

Lisäturvaa tarjoavat erilaiset levyjen valvontaohjelmat, jotka varoittavat vikaoireista etukäteen.